Euroopan useat huippuseurat ilmoittivat vahvoista aikeistaan perustaa uusi kansainvälinen suurseurojen luotsaama Superliiga. Mikä se on ja mitä se tarkoittaa?
Urheilumaailma kohahti huhtikuussa 2021, kun peräti 12 Euroopan terävimpään kärkeen kuuluvaa jalkapalloseuraa ilmoitti suunnitelmastaan perustaa kokonaan uusi huippusarja, Superliiga, eurooppalaiseen maiden väliseen huippufutikseen. Suurseurat Englannin Valioliigasta, Espanjan La Ligasta sekä Italian Serie A:sta jysäyttivät yhden kaikkien aikojen uutispommeista, joka tosin ei tullut lopulta suurena yllätyksenä.
Vastaavaa ideaa on jo puhuttu ja huhuiltu tutkittavaksi vuosien ajan lähinnä jättimäisiksi kasvaneiden joukkueiden, kuten Real Madridin, Manchester Unitedin, Barcelonan, Juventuksen ja Arsenalin tahoilta. Nämä suurseurat ovat puhuneet jo aiemmin useampaan otteeseen siitä, että esimerkiksi UEFA:n omistaman Mestareiden liigan tulonjako ei ole heidän kannaltaan reilu – saati kilpailullinen. Suurimpia satsauksia tekevät ja valtaosaa kannattajakunnasta liikuttavat isot seurat ovat kokeneet asemansa epäoikeudenmukaiseksi verrattuna keskikokoisten ja pienseurojen rinnalla. Vastaus tähän onkin tyhjästä rakennettava Superliiga, joka tarjoaisi kovia, kiinnostavia ja eittämättä rahakkaita pelejä maanosan rikkaille seuroille.
Virallisessa tiedotteessa liigan viestintäosasto maalasi kuvan muuttuneesta toimintaympäristöstä, jonka balanssiin on vaikuttanut muun muassa maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Tämä kuitenkin nostettiin esiin vain katalyyttinä, joka on luonut ”epävakautta eurooppalaisen jalkapallon ansaintamalleihin.” Uuden liigan perustajat ovatkin nähneet täysin uunituoreen tuotteen uutena välineenä kestävän taloudellisen tulokulman kannalta.
Miten jalkapallon Superliigaa pelataan?
Alustavasti mukana on aina 12 niin kutsuttua perustajajäsentä eli seurat, jotka ovat sitoutuneet yhteisen liigan perustamiseen. Tämän lisäksi on tarkoitus ottaa sarjaan mukaan vielä kolme joukkuetta historialliselle avajaiskaudelle sekä seuraavalla kaudella viisi joukkuetta lisää edellisen kauden suoritusten perusteella. Yhteensä liiga on siis tarkoitus kasvattaa vuoteen 2022 mennessä 20 eurooppalaisen joukkueen Superliigaksi.
Nämä ovat Superliigan perustajajäsenet:
- AC Milan
- Arsenal
- Atletico Madrid
- Chelsea
- FC Barcelona
- Inter
- Juventus
- Liverpool
- Manchester City
- Manchester United
- Real Madrid
- Tottenham
Ainakaan aluksi yksikään joukkue Ranskan Ligue 1:stä tai Saksan Bundesliigasta ei ole liittymässä mukaan tähän uuden karheaan huippuliigaan. Varsinkin juuri Saksassa kannattajilla on edelleen paljon valtaa seurojen sisällä, joten tuskinpa ainakaan Bundesliigan porukoita tullaan tässä kilpailussa ainakaan ensimmäisten vuosien aikana näkemään. Ainoa mahdollinen liittyjä voisi olla energiajuomayhtiö Red Bullin omistama RB Leipzig, joka on aiemminkin tottunut uimaan vahvasti vastavirtaan liittyen paikalliseen ”koodistoon”.
Pelejä pelattaisiin kerran viikossa aina keskellä viikkoa, minkä ohella jokainen seura jatkaisi oman maansa pääsarjassa normaaliin tapaan. Ensimmäiset ottelut nähtäisiin jo elokuussa 2021, mikäli Superliiga kovasta vastustuksesta huolimatta pääsee käyntiin. Joukkuemäärän tasaannuttua suunnitelmissa on kaksi kymmenen joukkueen alkulohkoa, joista jokaisesta pudotuspelien puolivälierävaiheeseen pääsee kolme parasta. Neljänneksi ja viidenneksi sijoittuneet joukkueet puolestaan pelaisivat keskenään eräänlaiset säälipleijarit, joiden voittajat jatkavat mukaan puolivälieriin. Playoff-vaiheessa otteluparien voittajat ratkotaan Mestareiden liigasta tutulla kahden ottelun järjestelmällä.
Miksi Superliiga perustetaan?
Syyt uuden Superliigan perustamiseen ovat varsin yksinkertaiset. Valtavia summia maailman parhaisiin jalkapalloseuroihin upottaneet omistajat haluavat vastinetta rahalleen. He kokevat, että lajin kattojärjestöt FIFA sekä UEFA vievät liian suuren osan tulonjaosta, kuten myös pienemmät seurat. Ei ole mikään ihme, että isoilta osin amerikkalaisten omistuksessa olevat seurat ovat olleet ajamassa tätä uudistusta, sillä siellä yksityisomisteiset seurat omistavat myös kaikki merkittävät liigat ja kilpailut. Näin ollen ne myös ovat muodostuneet omistajilleen melkoisiksi rahasammoiksi.
Laskelmien mukaan jalkapallon Superliiga voisi tuottaa ensimmäisten kahden kautensa aikana jopa yli 10 miljardin euron tulot, joista riittäisi rutkasti enemmän jaettavaa osallistujien kesken. Pelkästään TV-tuloista uusi supersarja on laskenut tienaavansa poskettomat 4 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta rahaa valuisi myös suoraan perustajien taskuun, toisin kuin kotimaiden liigoissa tai kattojärjestöjen organisoimissa kilpailuissa, joissa välistä vetäjiä riittää.
Superliigan vastaanotto
Kauniisti ilmaistuna uuden Superliigan syntyminen ei ole saanut eri sidosryhmissä kovin mairittelevaa vastaanottoa. Eniten käärmeissään ovat tietenkin eri sarjojen, kuten Englannin Valioliigan ja Espanjan La Ligan valtaapitävät, jotka pelkäävät omien tuotteidensa arvovallan, kiinnostuksen sekä tietenkin rahavirtojen laskua. Pahiten kalikka kalahti kuitenkin UEFA:n pääkonttorilla Sveitsin Nyonissa, jossa ryhdyttiin välittömästi ankaraan vastarintaan. Kaikkia osallistuvia joukkueita uhattiin sulkemisella sekä UEFA:n sarjoista, että maidensa kansallisista sarjoista. Tämä tosin ei ole mikään ihme, sillä Superliiga haavoittaisi pahasti Euroopan jalkapalloliiton lypsylehmää eli Mestareiden liigaa, joka on tuottanut sille jopa 3,5 miljardia euroa vuodessa.
Fanien keskuudessa vastaanotto on niin ikään ollut pöyristynyt. Kannattajien mielestä alun perin köyhän työväen lajina tunnettu jalkapallo ollaan siirtämässä kauas juuriltaan raharikkaiden setelipainoksi. Toisekseen kannattajat pelkäävät, että urheilullinen aspekti kärsii vakavan kolauksen, kun suljettu liiga vakio-osallistujineen poistaa vanhan mantereen futikseen olennaisesti kuuluneen nousun ja putoamisen elementin. Eräissä kommenteissa puhuttiin jopa kannattajien muuttumisesta puhtaasti kuluttajan asemaan.
Aihe osui todella arkaan paikkaan, sillä se on kirvoittanut paljon mielipiteitä aina Iso-Britannian kuninkaanhovia myöten. Englannin jalkapalloliitto FA:n puheenjohtaja prinssi William twiittasi itse koko jalkapalloyhteisön tarvitsevan nyt entistä enemmän huolenpitoa, jotta lajin perusarvot eri urheilullisuus ja reiluus voidaan säilyttää. Myös Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson otti tähän kantaa kuvailemalla Superliigaa iskuksi suoraan brittiläisen futiksen sydämeen.
Superliiga vedonlyönti
Ensimmäiset vaikutukset Superliigan vedonlyöntiin tullaan jo todennäköisesti näkemään kevään 2021 Mestareiden liigan pudotuspeleissä. UEFA on nimittäin ilmoittanut kaavailevansa välierissä pelaavien ja uutta liigaa puuhaavien seurojen diskausta koko kilpailusta ennenaikaisesti. Näin ollen sekä Manchester City, Chelsea että Real Madrid saatetaan laittaa kesälomille. Jäljelle jäisi ainoastaan ranskalainen PSG, jota tuskin julistettaisiin suoraan mestariksi, vaan kenties puolivälierissä tippuneita seuroja nostettaisiin takaisin mukaan välieriin.
Superliiga-kertoimet on kuitenkin saatu jo esiin muutamissakin paikoissa ja voit jo nyt lyödä vetoa esimerkiksi siitä, pelataanko kyseisen sarjan ensimmäistäkään ottelua vuoteen 2024 mennessä. Mikäli sarja joskus realisoituu oikeaksi liigaksi, löytyvät tietenkin kaikki kohteet ja ottelut suosittujen vedonlyöntisivustojen, kuten Burningbetin, Regals Casinon tai FezBetin sivuilta.
Mikä on jalkapallon Superliiga?
Euroopan useat huippuseurat ilmoittivat vahvoista aikeistaan perustaa uusi kansainvälinen suurseurojen luotsaama Superliiga. Mikä se on ja mitä se tarkoittaa?
Urheilumaailma kohahti huhtikuussa 2021, kun peräti 12 Euroopan terävimpään kärkeen kuuluvaa jalkapalloseuraa ilmoitti suunnitelmastaan perustaa kokonaan uusi huippusarja, Superliiga, eurooppalaiseen maiden väliseen huippufutikseen. Suurseurat Englannin Valioliigasta, Espanjan La Ligasta sekä Italian Serie A:sta jysäyttivät yhden kaikkien aikojen uutispommeista, joka tosin ei tullut lopulta suurena yllätyksenä.
Vastaavaa ideaa on jo puhuttu ja huhuiltu tutkittavaksi vuosien ajan lähinnä jättimäisiksi kasvaneiden joukkueiden, kuten Real Madridin, Manchester Unitedin, Barcelonan, Juventuksen ja Arsenalin tahoilta. Nämä suurseurat ovat puhuneet jo aiemmin useampaan otteeseen siitä, että esimerkiksi UEFA:n omistaman Mestareiden liigan tulonjako ei ole heidän kannaltaan reilu – saati kilpailullinen. Suurimpia satsauksia tekevät ja valtaosaa kannattajakunnasta liikuttavat isot seurat ovat kokeneet asemansa epäoikeudenmukaiseksi verrattuna keskikokoisten ja pienseurojen rinnalla. Vastaus tähän onkin tyhjästä rakennettava Superliiga, joka tarjoaisi kovia, kiinnostavia ja eittämättä rahakkaita pelejä maanosan rikkaille seuroille.
Virallisessa tiedotteessa liigan viestintäosasto maalasi kuvan muuttuneesta toimintaympäristöstä, jonka balanssiin on vaikuttanut muun muassa maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Tämä kuitenkin nostettiin esiin vain katalyyttinä, joka on luonut ”epävakautta eurooppalaisen jalkapallon ansaintamalleihin.” Uuden liigan perustajat ovatkin nähneet täysin uunituoreen tuotteen uutena välineenä kestävän taloudellisen tulokulman kannalta.
Miten jalkapallon Superliigaa pelataan?
Alustavasti mukana on aina 12 niin kutsuttua perustajajäsentä eli seurat, jotka ovat sitoutuneet yhteisen liigan perustamiseen. Tämän lisäksi on tarkoitus ottaa sarjaan mukaan vielä kolme joukkuetta historialliselle avajaiskaudelle sekä seuraavalla kaudella viisi joukkuetta lisää edellisen kauden suoritusten perusteella. Yhteensä liiga on siis tarkoitus kasvattaa vuoteen 2022 mennessä 20 eurooppalaisen joukkueen Superliigaksi.
Nämä ovat Superliigan perustajajäsenet:
Ainakaan aluksi yksikään joukkue Ranskan Ligue 1:stä tai Saksan Bundesliigasta ei ole liittymässä mukaan tähän uuden karheaan huippuliigaan. Varsinkin juuri Saksassa kannattajilla on edelleen paljon valtaa seurojen sisällä, joten tuskinpa ainakaan Bundesliigan porukoita tullaan tässä kilpailussa ainakaan ensimmäisten vuosien aikana näkemään. Ainoa mahdollinen liittyjä voisi olla energiajuomayhtiö Red Bullin omistama RB Leipzig, joka on aiemminkin tottunut uimaan vahvasti vastavirtaan liittyen paikalliseen ”koodistoon”.
Pelejä pelattaisiin kerran viikossa aina keskellä viikkoa, minkä ohella jokainen seura jatkaisi oman maansa pääsarjassa normaaliin tapaan. Ensimmäiset ottelut nähtäisiin jo elokuussa 2021, mikäli Superliiga kovasta vastustuksesta huolimatta pääsee käyntiin. Joukkuemäärän tasaannuttua suunnitelmissa on kaksi kymmenen joukkueen alkulohkoa, joista jokaisesta pudotuspelien puolivälierävaiheeseen pääsee kolme parasta. Neljänneksi ja viidenneksi sijoittuneet joukkueet puolestaan pelaisivat keskenään eräänlaiset säälipleijarit, joiden voittajat jatkavat mukaan puolivälieriin. Playoff-vaiheessa otteluparien voittajat ratkotaan Mestareiden liigasta tutulla kahden ottelun järjestelmällä.
Miksi Superliiga perustetaan?
Syyt uuden Superliigan perustamiseen ovat varsin yksinkertaiset. Valtavia summia maailman parhaisiin jalkapalloseuroihin upottaneet omistajat haluavat vastinetta rahalleen. He kokevat, että lajin kattojärjestöt FIFA sekä UEFA vievät liian suuren osan tulonjaosta, kuten myös pienemmät seurat. Ei ole mikään ihme, että isoilta osin amerikkalaisten omistuksessa olevat seurat ovat olleet ajamassa tätä uudistusta, sillä siellä yksityisomisteiset seurat omistavat myös kaikki merkittävät liigat ja kilpailut. Näin ollen ne myös ovat muodostuneet omistajilleen melkoisiksi rahasammoiksi.
Laskelmien mukaan jalkapallon Superliiga voisi tuottaa ensimmäisten kahden kautensa aikana jopa yli 10 miljardin euron tulot, joista riittäisi rutkasti enemmän jaettavaa osallistujien kesken. Pelkästään TV-tuloista uusi supersarja on laskenut tienaavansa poskettomat 4 miljardia euroa vuodessa. Tästä summasta rahaa valuisi myös suoraan perustajien taskuun, toisin kuin kotimaiden liigoissa tai kattojärjestöjen organisoimissa kilpailuissa, joissa välistä vetäjiä riittää.
Superliigan vastaanotto
Kauniisti ilmaistuna uuden Superliigan syntyminen ei ole saanut eri sidosryhmissä kovin mairittelevaa vastaanottoa. Eniten käärmeissään ovat tietenkin eri sarjojen, kuten Englannin Valioliigan ja Espanjan La Ligan valtaapitävät, jotka pelkäävät omien tuotteidensa arvovallan, kiinnostuksen sekä tietenkin rahavirtojen laskua. Pahiten kalikka kalahti kuitenkin UEFA:n pääkonttorilla Sveitsin Nyonissa, jossa ryhdyttiin välittömästi ankaraan vastarintaan. Kaikkia osallistuvia joukkueita uhattiin sulkemisella sekä UEFA:n sarjoista, että maidensa kansallisista sarjoista. Tämä tosin ei ole mikään ihme, sillä Superliiga haavoittaisi pahasti Euroopan jalkapalloliiton lypsylehmää eli Mestareiden liigaa, joka on tuottanut sille jopa 3,5 miljardia euroa vuodessa.
Fanien keskuudessa vastaanotto on niin ikään ollut pöyristynyt. Kannattajien mielestä alun perin köyhän työväen lajina tunnettu jalkapallo ollaan siirtämässä kauas juuriltaan raharikkaiden setelipainoksi. Toisekseen kannattajat pelkäävät, että urheilullinen aspekti kärsii vakavan kolauksen, kun suljettu liiga vakio-osallistujineen poistaa vanhan mantereen futikseen olennaisesti kuuluneen nousun ja putoamisen elementin. Eräissä kommenteissa puhuttiin jopa kannattajien muuttumisesta puhtaasti kuluttajan asemaan.
Aihe osui todella arkaan paikkaan, sillä se on kirvoittanut paljon mielipiteitä aina Iso-Britannian kuninkaanhovia myöten. Englannin jalkapalloliitto FA:n puheenjohtaja prinssi William twiittasi itse koko jalkapalloyhteisön tarvitsevan nyt entistä enemmän huolenpitoa, jotta lajin perusarvot eri urheilullisuus ja reiluus voidaan säilyttää. Myös Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson otti tähän kantaa kuvailemalla Superliigaa iskuksi suoraan brittiläisen futiksen sydämeen.
Superliiga vedonlyönti
Ensimmäiset vaikutukset Superliigan vedonlyöntiin tullaan jo todennäköisesti näkemään kevään 2021 Mestareiden liigan pudotuspeleissä. UEFA on nimittäin ilmoittanut kaavailevansa välierissä pelaavien ja uutta liigaa puuhaavien seurojen diskausta koko kilpailusta ennenaikaisesti. Näin ollen sekä Manchester City, Chelsea että Real Madrid saatetaan laittaa kesälomille. Jäljelle jäisi ainoastaan ranskalainen PSG, jota tuskin julistettaisiin suoraan mestariksi, vaan kenties puolivälierissä tippuneita seuroja nostettaisiin takaisin mukaan välieriin.
Superliiga-kertoimet on kuitenkin saatu jo esiin muutamissakin paikoissa ja voit jo nyt lyödä vetoa esimerkiksi siitä, pelataanko kyseisen sarjan ensimmäistäkään ottelua vuoteen 2024 mennessä. Mikäli sarja joskus realisoituu oikeaksi liigaksi, löytyvät tietenkin kaikki kohteet ja ottelut suosittujen vedonlyöntisivustojen, kuten Burningbetin, Regals Casinon tai FezBetin sivuilta.